Lukuvuosi lasten iltapäivätoimintaa

Lasten iltapäivätoimintaa järjetetään lähes jokaiselle ykkös- ja kakkosluokkalaiselle lapselle koulupäivän jälkeiseen iltapäivään. Yksistään Turun seudulla toimintaan osallistuu yli 2200 lasta! 

 

Ja mikä onkaan parempi tapa viettää iltapäiviä kuin ammattitaitoisten, koulutettujen ohjaajien huomassa, jotka tarjoavat monipuolista ja lapsilähtöistä toimintaa jokaisen yksilölliset tarpeet huomioiden.

 

Perusopetuslaissa määritellyn koululaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on

• tukea kodin ja koulun kasvatustyötä
• tukea lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua
• edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa
• ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta
• tarjota lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan
• mahdollistaa lepo rauhallisessa ympäristössä ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilön valvonnassa.

Seuraavaksi selvennän, miten me täällä Turun Urheilupuiston iltapäivätoiminnassa toteutamme perusopetuslain asettamia tavoitteita. Näitä ideoita saa todellakin ottaa myös omaan iltapäivätoiminnan arkeen toteutettaviksi ja on pelkästään iloinen asia, mikäli tämä hyödyttää muita ja antaa eväitä omaan työhön ja iltapäivätoimintaan.

 

Ohjaajan toimenkuva ja tiimityö 

Jokaisen ohjaajan toimenkuvaan kuuluu tuokioiden suunnittelua, valmistelua ja ohjausta. Ohjausta tarvitaan niin toimintatuokioissa kuin vapaassa leikissä.

 

Tätä työtä tehdään tiimityönä ja yhteisessä ohjaajatiimissä. Kenenkään ei tarvitse selviytyä yksin ison lapsiryhmän ohjauksesta. Meitä kaikkia tarvitaan ja jokaisella ohjaajalla tulisi olla selkeää mitä häneltä työssään odotetaan ja vaaditaan.

 

Jokaisessa toimipaikassa tulisi järjestää aika ja paikka aikuisten yhteiselle, luottamukselliselle keskustelulle. Meillä se on jokaviikkoinen kahden tunnin kerhopalaveri, jossa jaetaan kuulumiset, suunnitellaan tulevaa ja läpikäydään mahdollisia haasteita joihin pyritään yhdessä löytämään ratkaisut. Kaikki ohjaajamme ovat sitoutuneet salassapitovelvollisuuteen kaikissa palaverissa esiintulevissa asioissa.

 

Yhteisesti suunnitellaan niin lukukautta kuin viikoittaista ohjelmaa, missä toteutuu monipuolisuus ja toiminnan virkistävyys jokaisen lapsen kohdalla. 

Päivittäisissä tilanteissa me ohjaajat kohtaamme haasteita niin kaveri- kuin tunnetaidoissa ja ratkomme erikokoisia riitoja ja harmituksia. Näitä on tärkeä päästä purkamaan yhteisessä ohjaajatiimissä ja selventämään myös yhteisiä pelisääntöjä.

 Lapsen tunne-elämän kehityksen ja eettisen kasvun tukeminen

Meillä viikoittaiseen ohjelmaan kuuluu jokaiselle lapselle tarkoitettu ohjattu tuokio, joka sisältää myös kaveri- ja tunnetaitojen harjoittelua.

 

Tähän saa erinomaista sisältöä eri toimijoilta ja meille on vakiintunut yhteiset lasten tunne- ja turvataito -tuokiot, eli Turretunnit. Tämä Kaija Lajusen, Mirja Ylenius-Lehtosen sekä Minna Andellin 2015 toimittama opetusmateriaali on osoittautunut oivalliseksi myös meidän käyttöömme.

 

Olemme viettäneet aikaa myös Vahvuusvariksen seurassa, joka on positiivisen pedagogiikan avulla opettanut lapsille kaveri- ja tunnetaitoja niin ilmaisutaidon kuin askartelun keinoin.

 

Eettinen kasvu ei tapahdu itsestään ja meillä siihen uhrataan niin aikaa kuin energiaa. Etukäteen suunnitellut tuokiot sisältävät yhteistä keskustelua ja pohdintaa, pieniä kädentaitoja tai taidetta sekä rentoutumista.  

 

Osallisuus ja tasa-arvo toiminnassa 

Lapsilla on vahva oikeustaju, mikä tulee huomioida kaikessa toiminnassa. Viikoittainen ohjattu toimintamme perustuu siihen, että jokainen osallistuuu siihen vuorollaan. Me kutsumme näitä tuokioita pajapäiviksi.

 

Lukuvuoteen 2025-2026 pajapäiviä oli peräti 132 ja erilaista ja niissä 44 erilaista, vaihtelevaa ohjelmaa yhteensä 60 lapselle:

 

- tunne- ja turvataitoja, ryhmäytymistä ja kaveritaitoja harjoiteltiin varta vasten 15 kertaa

- erilaisia taidepajoja järjestimme samaten 15

- askartelua puuhasteltiin 24 pajapäivän verran

- pikkukokkikerholaiset herkuttelivat 15 kertaa

- sanataidetta harjoitettiin 6 otteeseen

- retkiä pikku eväineen lukuvuoteen mahtui 6

- erilaisia juhlia mahtui kauteen 24

- ilmaisutaitoa roolivaattein ja varjonukketeatteria tehden harrastettiin 9 tuokioissa, sen lisäksi saimme kerhotalolle 2 erilaista nukketeatteriesitystä!

 

Tämän lisäksi huomioimme toiminnassamme lasten oikeuksien sekä rasisimin vastaisen viikon. Näistä keskustelu ja opettaminen jos mikä edistävät lasten tasa-arvoa yhteiskunnassamme!

 

Tuokioiden suunnittelu ja toteutus ei voisi olla helpompaa kun nykyään kaikilla on käytössään netti mistä kaivaa ideoita ja ohjelmaa. Tämän lisäksi tiloissamme on ohjaajille pieni "kirjasto", missä on runsaasti kirjoja niin leikeistä ja niiden ohjaamisesta kuin pedagogiikasta ja kasvatuksesta.

 Syrjäytymisen ehkäisy ja kiusaaminen

SÄÄNTÖRÄPPI

"Sisällä ei juosta, ei huudeta -ulkona sitä tehdä saa!

Muistetaan siivota jäljet -ja totella ohjaajaa!

Äänettömät kännykät reppuun jää -ja mitään aseita ei täällä nää!

Ei kiusata, satuteta, rikota -vaan ollaan yhdessä iloisia!

Kaikki otetaan leikkiin mukaan, yksin ei jää kukaan!" 

 

Sääntömme perustuvat siihen, että kaikilla olisi ippessä hyvä ja turvallinen olla. Sääntöräppi opetellaan heti kauden aluksi ja siihen palataan viikoittain yhteisellä välipalahetkellä. Ohjaajien on hyvä muistuttaa säännöistä myös päivittäin arjessa ja aina perusteluksi voi ottaa lainin sääntöräpistä.

 

Ulkopuolelle jättäminen on yksi tavallisimmmista kiusaamisen muodoista ja sen takia parileikit jätetään ippeajan ulkopuolelle ja sovitaan huoltajien kanssa vaikkapa yhteisestä leikkihetkestä.

 

Lepoa rauhallisessa ympäristössä

Koska me onneksemme toimimme omissa tiloissa, Urheilupuiston entisessä olympiasaunassa, on entinen iso löylytila valjastettu SATUSAUNAKSI. Siellä luemme lapsille satuja päivittäin aina puoli tuntia kerrallaan. Lepohetki on osalle odotettu päivän hetki kun arki kuormittaa tai yöunet ovat jääneet vähäisemmiksi ja usein joku sinne myös nukahtaa.

 

Lepohetken pystyy järjestämään lähes minne tahansa, missä on mahdollisuus hiljentyä ja rauhoittua. Olemme rauhoittuneet puistossa ja metsässä kuin myös liikuntasalissa. Rentoutumista on myös tärkeää opetella ja muutaman kerran jälkeen se alkaakin sujua helpommin! Yhteiset satuhieronnat ja muut tarinalliset rentoutumiskeinot antavat luottamuksellisessa tilanteessa hyvän hetken hiljentyä hektisessä arjessa.

 

Uusimpana tilana sisutimme entiseen pukuhuoneeseen KIRJAKELLARIN, minne saa tulla lueskelemaan yhdessä kaverin kanssa sille rauhoitettuun tilaan. Tämä onkin ollut suosituimpia paikkoja tulla koulun päättymisen ja välipalan välisenä aikana. Näin saamme myös lisättyä kiinnostusta lukemiseen ja aktivoitua luetun ymmärtämistä sekä kenties loppuelämän hyvää harrastusta!
 

Kodin ja koulun kasvatustyö

Yhteistyö kodin, koulun ja iltapäivätoiminnan kanssa on tärkeää. Erityisen tärkeää se on lapselle, joka jo pian huomaa miten yhteistyö toimii: tapahtuneista tilanteista ja asioista kerrotaan kotiväelle ja koulun henkilöstön kanssa keskustellaan lapsen arjesta -tietysti huoltajien luvalla. Etenkin haastavien tilanteiden kohdalla on tärkeää jakaa keskusteluyhteys, jotta lasta pystytään mahdollisimman hyvin tukemaan kasvun tiellä.

 

Tavaksemme on tullut myös kutsua läheiset jouluglögille sekä keväällä yhteiseen läheisten päivään perinteisen syksyn vanhempainillan lisäksi. Näin myös kotiväki pääsee kurkistamaan ippearkeemme ja siihen, mitä me täällä oikein puuhastelemme.

 

Käytössämme on myös somekanavat niin instagramissa kuin facebookissa, tervetuloa mukaan seuraamaan!