Kestävä kehitys 

Käytyäni WWF:n verkkokoulutuksen "Kestävä kehitys kasvatuksessa" sain siitä paljon ajateltavaa omaan työhöni: Missä kaikessa voisimme huomioida kestävän kehityksen ja mitä muuttaisimme, että saavuttaisimme sitä paremmin?

 

Me kasvatustyötä tekevät tiedämme, että porkkana ja palkinto toimii lasten kanssa  paremmin kuin keppi. Meillä palkitseminen on tehty myös mahdollisimman näkyväksi, sillä onhan se asia, mistä saa olla ylpeä! Ja syystä!

 

Eteisessä, heti sisäänkäynnin vieressä on taiteilija-ohjaajamme maalaama upea Hyvän Käytöksen Puu, jota ei tarvitse uusia joka vuosi kuten entistä pahvista. 

 

Jokaisella kerholaisella on oma lehti, mihin tehdän näkyväksi sitä kaikkea hyvää mitä kerhossa tapahtuuu: Toisten auttamista, pyyteetöntä siivousta, lelukassien kantamista, siivouspäivään osallistumista, keittiövuorolaisena toimista yms. 

 

Hyvää tehdään näkyväksi saamalla leiman omaan lehteen. Ja viidestä leimasta pääsee aarrearkulle! 

 

Entisten tarrojen sijaan siihen kerätään nyt leimoja -kestävän kehityksen nimissä! 

 

Aarrearkku on kaikkien mieleen, sillä siinä saa ansaitusti nauttia pienestä palkinnosta. 

 

Vuosi vuodelta olemme lisäänneet aineettomien palkintojen määrää -ja toivottavasti myös laatua! 

 

On ollut ilahduttavaa, miten hyvin lapset ovat ottaneet aineettomat palkinnot vastaan ja niitä hyödynnetään arjessamme lähes päivittäin! Tässä yleisimmät aineettomat palkinnot:

- saan päättää alkuleikin

- saan päättää puiston ja lelut sinne

- saan päättää sadun satusaunassa

- saan päättää kuka nostaa tuolit ruokalassa 

 

Edesmennyt kummitätini olisi varmasti mielissään, kun hänen vanha puinen ompelurasiansa on päässyt näin kunnianarvoiseen tehtävään! Kierrätystä tämäkin! 

 

Lokakuun teemana toiminnassamme on kestävä kehitys 

 

Tarjoamme jokaisellle lapselle toimintatuokion viikoittain. Kutsumme näitä hetkiä pajapäiviksi ja niistä on tullut odotettu osa viikottaista ohjelmaa. 

 

Kestävän kehityksen pajapäivissä askarreltiin kierrätysmateriaaleista sekä harjoiteltiin kierrätystä.

 

Ohjaajan kanssa keskusteltiin mitä kaikkea voidaan kierrättää ja miksi sitä ylipäätään tehdään. Lapset ovat tässäkin jo hyvin valveutuneita ja tietävät omat kotipihankin kierrätysroskikset. Kierrätysneuvojat kertoivatkin, että lapset opettavat vanhempiaan toimimaan vastuullisesti myös kierrätysasioissa!

 

Lapsille erityisen mieluinen oli kierrätysleikki, missä kierrätettiin roskapussillinen jätteitä oikeisiin kierrätyspisteisiin -arvotun ippeparin kanssa tietysti. 

 

Ja kun ohjaaja otti aikaa, oli tilanne entistä kutkuttavampi! Monella meni koko läjän kierrättämiseen alle 50 sekuntia, aika uskomatonta! 

 

Askartelut kestävän kehityksen mukaisesti

Askartelu on lapsille todella mieluista tekemistä ja teemme sitä pajapäivien lisäksi myös vapaassa toiminnassa joka päivä. Olemme saaneet valtavasti kankaita, lankoja, matonkuteita ja monenlaisia käsityöhön soveltuvia materiaaleja, joista on ilo luoda uutta. Kiertotalous näkyy arjessamme vahvasti.

 

Vessapaperirullat, pahvipakkaukset, säilyketölkit ovat toki tuttua huttua meille askartelijoille ja myös luonnonmateriaaleja on hyvä hyödyntää. Tänä syksynä nautimme ruskasta myös pajapäivissä, joissa askartelimme omat syysoliot.

 

Kierrätysaskartelu on siitä mukavaa, että parhaimmillaan hankinnat ovat vain maaleja, siveltimiä ja liimaa. Näiden avulla moni arkinen esine saa täysin uuden elämän ja lapsi mieluisen onnistumisen ilon!

 

 

KAVERITAITOHARJOITUKSIA 

JA KIVOJA LEIKKEJÄ

Kaveritaitojen harjoittelu on meillä jo päivittäistä, suunnitelmallista ja toimivaa!

 

Alkuleikeissä lapsia leikitetään usein erilaisten pariharjoitusten avulla. Etsitään oma arvottu ippekaveri ja käynnistetään ulkoilun alkuleikki.

 

Viikottaisissa kerhopalavereissa jaetaan parhaat leikit ja kokemukset. Koska toimimme kolmessa ryhmässä on tiedon jakaminen erinomaisen tärkeää!

 

Loppupäivästä leikimme sisällä ja näissäkin hetkissä korostamme ippekaverin kohtaamista. Yhdessä tekeminen voi olla leikkimistä, pelaamista, lukemista, piirtämistä tai vaikkapa hamahelmi-askartelua.

 

Viikoittaisissa pajapäivissä keskustellaan, miten viikko parin kanssa sujui. Ja sitten arvotaan tulevalle viikolle uusi ippekaveri! 

 

Tässä joitakin hyväksi havaittuja leikkejä parin kanssa tehtäväksi:

Parit ovat vastakkain ja matkivat vuorotellen toisensa liikkeitä

TANSSIRINKI: seistään ippeparin kanssa vastakkain, musiikki soi. Vuorotellen kumpikin on liikkeen keksijänä, toinen toistaa saman liikeen

Parit ovat vastakkain ja toinen kääntyy ja sulkee silmänsä. Sillä aikaa toinen muuttaa muutamaa asiaa itsessään (avaa/sulkee vetoketjun, ottaa/laittaa lippiksen tms.) ja kun käännytään takaisin vastakkain, kaveri yrittää arvata mikä muuttui

 

Pareista toinen sulkee silmät ja toinen johdattaa hänet varovasti läheisen puun luo. Pari saa sokkona sivellä puuta ja sitten pari varovasti kuljettaa hänet kauemmas. Silmät kiinni ollut pari yrittää arvata, mitä puuta hän kosketti

Parit tekevät yhteisen luontotaideteoksen

SAARI JA MERIMIES: Toinen pareista asettuu isoon ympyrään saareksi. Parista toinen jää piirin keskelle merimieheksi ja liikkuu vapaasti. Kun ohjaaja huutaa MYRSKY! juoksevat merimiehet omaan saareen eli oman parin luo.

PARIVIESTI selät vastakkain / jalat vastakkkain / takaperin käsistä kiinni pitäen / jonossa jne.

PIIRRÄ KAVERIN SELKÄÄN, kaveri arvaa mikä kuvio tai kirjain on kyseessä

ETSI PARIN KANSSA SEURAAVAT ASIAT JA ESITTELE OHJAAJALLE: värikäs lehti, käpy, sileä kivi, karhea kivi, jokin asia mikä liikkuu

KAVERIHIPPA rajataan pienempi alue, jossa otetaan omaa kaveria kiinni ja kun saa kiinni vaihdetaan

AARTEENETSINTÄÄ, pari piilottaa esineen ja auttaa ippekaveria löytämään sen ”kylmenee-kuumenee”

PALLOVIESTI kuljetetaan palloa parin kanssa käsien välissä ja annetaan toiselle parille ja lopuksi päästään maaliin

KIRKONROTTA / PIILOLEIKKI pareittain

VIIMEINEN PARI UUNISTA ULOS

PANTOMIIMI PAREITTAIN, toiset arvaavat

KEITTIÖVUOROON / SIIVOUSPÄIVÄÄN osallistutaan
oman parin kanssa

Iloisia leikkihetkiä kaikille!

 

ARVOTUT IPPEKAVERIT JA KAVERITAITOJEN HARJOITTELU

Taustaa: 

Luin kiinnostavan artikkelin kasvatustieteilijä Kyllikki Kerolasta, joka oli kehittänyt luokkakaveriohjelman jossa harjoitellaan parin kanssa erilaisia kohtaamisia viikon ajan. Yksinkertaisuudessaan kyse on ystävällisyydestä ja erilaisuuden hyväksymisestä luokkakavereiden kesken.

 

Koska idea kuulosti niin hyvältä, päätimme soveltaa sitä myös omaan toimintaamme!

 

Miten käytännössä ja arjessa tämä toteutuu? 

Viikoittaisissa pajapäivissä arvomme joka viikolle uuden ippekaverin, jonka kanssa toteuttaa erilaisia pieniä harjoituksia ja leikkejä. Joka päivä tervehditään arvottua ippekaveria ja katsotaan silmiin, tätäkin on syytä harjoitella. Viikon lopuksi keskustellaan, miten viikko sujui, mitä tehtiin ja mikä tuntui erityisen kivalta.

 

Jokapäiväisissä ohjatuissa alkuleikeissä olemme huomioineet kaveritaidot erityisen isosti. Erilaisia pariharjoituksia on tehty päivittäin ja tämän lisäksi lapset ovat saaneet ideoida parin kanssa yhteistä tekemistä.

 

Ohjatussa alkuleikissä on tehty kaverin kanssa peiliharjoitusta, jossa toistetaan parin tekemät liikkeet. Ollaan kisailtu viestissä, missä ippekaveriparien selät ovat vastakkain. Ollaan piirretty kuvioita ja kirjaimia ippekaverin selkään ja arvuutettu, mitä ne olivat. Ollaan etsitty kaverin kanssa puistosta erilaisia ohjaajan määrittelemiä asioita, kuten kiviä, erivärisiä lehtiä ja käpyjä jotka lopuksi esitellään ohjaajalle. 

 

Vapaassa leikissä lapset ovat keinuneet yhdessä, tehneet hiekkarakennelmia, potkineet palloa, keränneet kotiloita, pelanneet ja leikkineet tai vain jutelleet ja nauraneet yhdessä. Sisällä on pelattu yhdessä, rakennettu majoja, piirrelty ja väritelty yhdessä.

 

Visualisointi

Lapsille on tärkeää, että asiat tehdään näkyviksi. Kehitimme ystävyyden toukan, johon jokainen askarteli pään piippurassi-tuntorsarvineen. Toukille kerätään arvotuista ippekavereista pituutta sitä mukaa kuin ippekavereita tulee. 

 

Toukat on kiinnitetty lasten kaappeihin ja eteisen seinälle. Valtavan suloisia ne ovatkin ja muistuttavat, miten paljon hyviä kavereita ippessä onkaan!

 

Huomioita

Osalle lapsista vähän vieraampienkin lasten kanssa leikkiminen on tuntunut helpolta ja luonnolliselta, kun taas osalle se on tuntunut olevan hieman hankalaa. On myös kuultu kommentteja "vihdoinkin ei tartte leikkiä sen ippekaverin kanssa". Tähän puutuimme heti ja muistutimme, miten ikävältä ippekaverista tuntuu jos toinen huutaa näin suureen ääneen kaikkien kuullen.

 

Harjoitusten tarkoituksena on oppia tulemaan toimeen ihan kaikkien kanssa. Kaveritaitojen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa, sillä toimimme aina ryhmässä jossa pitää ottaa kaikki huomioon.

 

"Ensin me ei oikein tunnettu hyvin, mut sit me alettiin keinua ja jutella. Ja sit meillä oli niin kivaa et me leikittiin yhdessä koko loppupäivä! Musta tuuntuu, et mä sain oikeesti uuden kaverin!" kertoi yksikin ippelapsista. Miten ihanaa kuulla! 

 

Me kaikki ohjaajat täällä olemme siitoutuneet harjoittelemaan kaveritaitoja yhdessä lasten kanssa ja toivon ja uskon, että näin saamme tulevasta ippevuodesta entistä tiiviimmän, lämpimämmän ja lukuisilla kavereilla täytetyn arjen kerhoomme! 

 

 

IPPEKAUSI ALKAA

ESITTELY: 

Taas olemme jännän äärellä, kun syksyn lukuvuosi sekä ippekausi alkaa!

Olen Heli Tulimetsä ja vastaan Turun Urheilupuiston iltapäivätoiminnasta. Toimintaamme osallistuu tällä hetkellä 61 ekaluokkalaista viereisestä Martin koulusta.

Olen tehnyt ohjaustyötä kädentaitojen parissa koko ikäni ja jo 15 vuotta lasten iltapäivätoiminnassa.

Olen omassa unelmatyössäni, jossa saan toteuttaa luovuutta yhdessä lasten kanssa. Taustani käsityöläisyydestä on paljon hyötyä! 

Alan perusopintojen jälkeen olen kouluttanut itseäni kasvatustieteissä, musiikki- ja ympäristökasvatuksessa, sanataiteessa, kaveri- ja tunnetaidoissa unohtamatta tietenkään positiivista pedagogiiikkaa!

Olen sitä mieltä, että opiskelu ja lukeminen kannnattaa aina!

Blogikirjoituksissani tuli useamman vuoden tauko, mutta aikaisemmat tekstit ovat edelleen ajankohtaisia toiminnassamme. Haluaisin kuitenkin jakaa omaa kokemustani ja osaamistani, jotta se voisi hyödyttää muitakin alalla työskenteleviä ja auttaa huoltajia ymmärtämään mitä me täällä teemme ja miksi. Iso syy oli myös se, että blogikirjoituksiani on käyty lukemassa yli 20 000 kertaa. Siitä valtaisan iso kiitos teille kaikille! Sillä on itselleni suuuri merkitys, kuten myös työlläni mitä saan täällä lasten kanssa päivittäin tehdä!

Pieni esittelyvideo tiloista ja toiminnastamme löytyy alla olevan linkin kautta:

https://youtu.be/DHk3AnrOrMY?si=nklYsdaC8q0weAbZ

 

ALKU AINA HANKALAA -VAI ONKO?

Toiminnassa on jo lähtökohtaisesti usein suuria haasteita. Ryhmäkoot ovat suuria, suorastaan valtavia, tiloja ei ole osoitettu toiminnalle riittävästi, ohjaajien sairastuessa ei sijaisia ole saatavilla. Miten kaikkien näiden haasteiden keskellä järjestää laadukasta, monipuolista ja kasvatuksellista toimintaa?

Jokaiseen ippepäivään mahtuu runsaasti ulkoilua! 

Ulos mahtuu niin liikettä kuin ääntä ja kavereiden kanssa leikkiminen on tietysti ihan parasta!

 

PIENRYHMÄT

Lasten jakaminen pienempiin ryhmiin on ainoa järkevä tapa toimia myös ippessä. Vaikka pienryhmämme koostuvat jopa 25 lapsesta, on se kuitenkin helpompaa toimia siinä kuin kaikkien yli 60 lapsen kanssa.

Meidän ryhmämme ovat luokkakohtaiset. Tällä saamme ryhmäytettyä lapsia niin, että se hyödyttää heitä myös koulussa. Mitä paremmin tunnet kaverisi, sen helpompaa yhdessäolo on eikä kiusaamiselle ole tarvetta. On tärkeää korostaa lapsille, että harjoittelemme kaikki yhdessä olemaan kivoja toisillemme ja toisilta se kestää kauemmin kuin toisilta. Valitettavasti kaikki aikuisetkaan eivät ole kaveritaitoja vielä kunnolla oppineet. Ei ole helppoa se -mutta juuri siksi se vaatii jatkuvaa harjoittelua! 

Yhdessä opetellen kaikki järjestyy!

"OLKAA HILJAA, EI SAA HUUTAA!!!"

Otsikossa itsessään on jo paradoksi, kun se tulee ohjaajan suusta lapsiryhmää hillitessä. Meteli onkin ehkä se suurin ongelma, mihin pitää puuttua jo heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Kukaan ei nauti metelistä, eivät ohjaajat eivätkä lapset. On sydäntä särkevää nähdä pieni ekaluokkalainen, joka itkee ja kertoo hätääntyneenä "mun korvat särkee tästä metelistä!". Asialle on todellakin tehtävä jotain!

VINKKEJÄ HILJAISEMPAAN IPPEARKEEN

 

Käsikuulokkeet 

Meteli yltyy väistämättä kun lapsia on paljon samassa tilassa. Yksi hyväksi havaittu keino on tehdä kämmenistä "käsikuulokkeet". 

Kuka tahansa. joka kokee meteli liian kovaksi ja häiritseväksi, nostaa nopeasti kädet korville. Toiset seuraavat niin nopeasti kun osaavat heti sen huomatessaan.. Äänen taso laskee välittömästi! Kokeilkaa vaikka!

Rytmin taputus

Desibelien kohotessa voi ohjaaja aloittaa yksinkertaisen rytmin käsiä taputtamalla. Kaikki tulevat siihen mukaan ja häly häviää kuin taikaiskusta!

Laskeminen

Siirtymätilanteiden lähestyessä on hyvä alkaa laskemaan numeroita hitaasta suuremmasta pienempään. Nopeasti lapset oppivat, että on aika alkaa siivoamaan leikkejä ja lähdön hetki koittaa. Toimii tämäkin! 

Lähesty lasta ja pyydä hiljentämään ääntä 

Älä yritä vaikuttaa lapsen äänen käyttöön kaukaa korottamalla omaa ääntäsi. Se ei toimi isossa ryhmässä. Sen sijaan mene lapsen luo ja pyydä kauniisti hiljentämään ääntä. Jos lapset ovat niin innoissaan ettei sisäleikkejä osata tehdä rauhallisesti, on hyvä ottaa muutama lapsi eri paikkaan leikkimään.

Ihan jokainen voi vaikuttaa siihen, että kaikilla on rauhallinen ja mukava olla ippessä! 

OLEN ARVOKAS JA AINUTLAATUINEN

Me aloitamme kauden pajasta tekemällä kaikkien kanssa omakuvataulut. Samalla on hyvä virittää lasten kanssa keskustelua ja tutustua toisiimme paremmmin! 

Hyviä keskustelun avauksia voisi olla vaikkapa... 

- Mikä sinusta tekee juuri sinut?

- Mikä sinussa on omasta mielestäsi hienoa?

- Mistä itsessäsi pidät kaikkein eniten?
 

Itsetuntemus on asia, mitä harjoittelemme päivittäin. Miten kasvaisin omaksi parhaaksi itsekseni?

Isossa ryhmässä pitää myös aina ajatella toisia. Et voi huutaa, kun kaverin korviin sattuu. Ei ole kiva, että kaveri joutuu odottamaan rauhoittumistasi ennenkuin päästään liikkeelle. Et voi tulla lepohetkelle satusaunaan, jos et pysty antamaan kaverille satusaunan rauhaa. Ikinä ei voi tietää kuinka väysynyt ja levon tarpeessa vieruskaveri voi olla. 

Nämä uniikit, ihanat taideteokset ripustetaan seinälle kaikkien ihailtavaksi koko ippevuoden ajaksi. Lopuksi sen saa itselle muistoksi. 

SÄÄNTÖRÄPPI

Kerhomme säännöt on kirjattu omaksi räpiksi ja se opetellaan tietysti yhdessä heti kauden aluksi. Sääntöräppiin palataan päivittäin ja muistutellaan siitä, "miten sääntöräpissäkin sanotaan että kaikki otetaan leikkiin mukaan" ja "sisällä ei juosta, ei huudeta".

Sääntöräpin keksin kun pyysin lapsilta vinkkejä ja ehdotuksia yhteisiksi säännöiksi. EI-alkuisia sääntöjä tuli yhteensä 64 kappaletta. Koska näin valtaisan sääntöryppään muistaminen on mahdotonta, kokosin ne eri aihealuettain ja kirjasin omaksi räpiksi. On toiminut hyvin kerhossamme jo vuosien ajan. Tätä saa kernaasti lainata ja ottaa käyttöön! 

Sisällä ei juosta ei huudeta -ulkona sitä tehdä saa

Muistetaan siivota jäljet ja totella ohjaajaa

Äänettömät kännykät reppuun jää ja mitään aseita ei täällä nää

Ei kiusata, satuteta, rikota vaan ollaan yhdessä iloisia!

Kaikki otetaan leikkiin mukaan -yksin ei jää kukaan! 

Mitä parhainta alkanutta ippevuotta meille kaikille!

Loppukevään riemunkirjavat tohinat ja touhut

 Ihanan keväisessä säässä harjoiteltiin myös voikukkaseppeleiden tekoa. Ja miten hauskaa se olikaan!

 

 

Ryijyt haltuun

Marttojen yksi tämän vuotisista teemoista on ryijy. Mietin pitkään, miten sitä täällä kerhossa lasten kanssa toteuttaa ja vihdoinkin löytyi aikaa kokeiluille ja ohjaajien opastukselle.

Kun opettajat olivat viikon lakossa ja me kuitenkin ohjaajien kanssa keskenämme töissä, oli hyvä hetki ottaa haltuun erilaiset ryijytekniikat, mitkä soveltuisivat hyvin meidän ekaluokkalaisille.

Harjoitellessa seinällemme syntyi tämä valloittava seinätekstiili, jossa pystyi hyvin hyödyntämään myös kierrätysmateriaalia. 

Tästä linkistä löytyy tämän simppelin ryijyn ohje: 

https://elakeliitto.fi/tekemista/taide-ja-kulttuuri/kadentaidot/ryhmaryijy-trikookuteesta

Ohjaajien kässäkerho kokoontuu!

Ohjaajat saivat rauhassa tutustua tekstiilien tekemisen maailmaan ja se tuntuikin yllättävän  mukavalta, helpolta ja rauhoittavalta!

Siksi käsityöt ovat mahtavia! Niiden ääreen keskittyy helposti ja oman käden jäljen näkeminen työn edistyessä tuottaa paljon mielihyvää.

Töiden edetessä me kaikki tunsimme onnistumisen iloa ja iloa meille kaikille tuottaa myös seinälle valmistunut yhteinen ryijy.

Lapset saavat vielä loppukevään aikana tehdä halutessaan omat pienet ryijykokeilut kotiin vietäviksi! 

Lasten kässäilyä hyvillä fiiliksillä

Kuvakudoskehykset ja ryijypohjat otettiin innolla vastaan. Niinkuin lähestulkoon kaikki uusi, mitä lapsille tarjotaan!'

Kaikki ippen lapset ovat uskomattoman ennakkoluulottomia ja rohkeita kokeilemaan uusi asioita, eikä kukaan jätä kokeilematta sen takia että pelkää epäonnistuvansa. Tässä tietenkin ohjaajilla on iso vastuu tarjota ikäkaudelle sopivaa tekemistä, sellaista joka onnistuu kaikilta ja lopputulos on mieluinen.

Ryijypohjina käytimme liukastuseste-verkkoa ja seinätekstiilin runko tehtiin harjanvarsista :D

Vappu

Kaikki vuodenkierron juhlat huomioidaan ippessä, niin myös vappu!

Vappu on niin hauska ja hulvaton juhla, että se sopii toimintaamme erinomaisesti.

Vappuun valmistauduttiin tekemällä erilaisia naamareita ja omaan vapuujuhlaan sai myös halutessaan pukeutua.

Ohjelmassa oli erilaisia visailuja vappuun liittyen sekä tietysti vappuherkkuja, simaa ja donitseja. Nam!

Loppubileet tansittiin kikattavan kakkiaisen tahtiin.

Tämä oli kuulemma ippen paras päivä! Taas! Jippii!

Vinkkinä mainittakoon, että hauskoja tehtäviä vappuunkin liittyen löytyy osoitteesta

https://ryhmarenki.fi/

Ja myös siman tekeminen on niin helppoa, että sen voi hyvin tehdä yhdessä lasten kanssa! Oivallinen ohje löytyy fariinipussin kyljestä, sitä me martatkin suosimme!

Kevään viimeiset Turreilut

Viimeinen tunne- ja turvataitokasvatus-tunti eli tuttavallisemmin Turre-tunti käsitteli tärkeää aihetta "Aina en onnistu". 

 

Mitä tehdä, kun epäonnistuu jossain tai tapahtuu jotain noloa? Miten päästä siitä yli? Miten tsempata itseä ja kaveria?

Tarinan avulla virittäydyttiin päivän aiheeseen ja saatiin avattua oikeaa keskustelua. Oli mieltä sykähdyttävää huomata, miten hyvä ja luottamuksellinen ilmapiiri Turretunneille oli saatu luotua!

Keskusteluun otti lähes jokainen osaa ja  sen jälkeen sai piirtää / kirjoittaa /tehdä sarjakuvan jostain itselle tapahtuneesta epäonnistumisesta. Halutessaan sen sai esitellä myös toisille.

 

"Kun kaikki ei mennyt kuin Strömsössä" -tilanne saattoi lapsilla olla kompastuminen tai läksyjen unohtaminen, futiksessa maalin ohi laukominen tai myöhästyminen. 

 

Tärkeää on oivaltaa, että jokaiselle tapahtuu aina erilaisia kommelluksia, myös aikuisille. Epäonniset tapahtumat voivat olla isoja tai pieniä, mutta tärkeintä on havaita että se on myös osa elämää.

Lopuksi pienryhmissä kerättiin asioita ja lausahduksia, joiden avulla selvitä kuumottavistakin tilanteista.

 

Pienemmässä porukassa jokainen saa helpommin suunvuoron.

Nämä voimalauseet kirjattiin vielä yhteisesti ylös. Ja kuten kuvista näkee, on näillä lapsilla hyvä tsemppaus niin itseä kuin toisia kohtaan.

Pienet kutojamestarit

 

Kangaspuut

Kerhotalon kellarissa on isot kangaspuut ja lapset olivat jo pitkin syksyä kyselleet, koska pääsisivät kokeilemaan maton kudontaa. Kiireestä huolimatta tätä toivetta en halunnut enkä voinut sivuuttaa.

 

Lopulta koitti se päivä, kun uusi mattoloimi oli rakenettu puihin ja kutominen saattoi alkaa! Mahdollisimman moni lapsista pääsi kokeilemaan, miltä tuntuu tehdä ihan oikeaa mattoa!

Ja kuten kuvasta näkyy, sehän on tosi mieluista!

Viimeiset pajatyöt

 Viimeisillä ippeviikoilla kokeilimme vielä kuplamaalausta, missä nestemäiseen väriseokseen lirautetaan astianpesuainetta ja puhalletaan pillillä väri kunnon kuplakeoksi. Kun tähän painaa kevysti paperin, saa mahtavan näköisiä kupla-taideteoksia. Tekeminen on todella hauskaa ja onnistuu kaikilta. Tähän oli hyvä myös liottaa viimeiset pullovärien pohjat.

 Kevatjuhlaliikkeet ja jäätelöbaari

Viimeinen ippeviikko tuli jälleen nopeasti, kuin varkain! Mutta tässä taas olimme, hieman haikeina jättämään tämän vuotiset ihanat ekaluokkalaiset. 

 

 

Paljon on tämän vuoden aikana koettu ja paljon on tapahtunut, myös meistä riippumattomia asioita. Korona on varjostanut toimintaa sekä lakkoilut välipalojen toimituksessa sekä koulunkäynnissä. Mutta näistä kaikista olemme yhdessä selvinneet hienosti!

 

Jätskibaari valmiina ottamaan innokkaat asiakkaat vastaan!

Viimeisen ippeviikon kunniaksi ohjaajat järjestivät mielekästä ohjelmaa lapsille ja vihon viimeisen "pajapäivän" kruunasi Helin pitämä jäätelöbaari! 

 

Omaan annokseen sai valita trio-jäätelön lisäksi kahta erilaista jätskikasteiketta, vadelmahilloa, strösseleitä, vohvelia ja kermavaahtoa. Yllätävän moni otti kaikkea! Aikamoinen sokeripommi siis :D

 

 

 

IHANAA KESÄÄ KAIKILLE!

 

Kevään ihmeen ihanat touhut

Maaliskuussa seuraamme kasvun ihmettä niin kerhossa kuin kotona. Jokainen lapsista koristeli itselleen ruukun, mihin teimme kevätkylvökset. Olemme aina kasvattaneet syötäviä versoja, sillä mikään ei ole niin hyvää kuin itse kasvatettu ruoka!

Tänä keväänä lapset saivat kylvää herneen- ja auringonkukan versoja tai maissia, joka kasvaa hämmästyttävän nopeasti kaikille tutuista popcornin siemenistä!

Osa lapsista oli jo kokeneita pikkupuutarhureita ja monenmoista oli viljelty niin sisällä kuin ulkotiloissa. Toisaalta moni lapsista ei ollut ikinä upottanut käsiään multaan!

Siemeninä käytimme lintujakin talvella ilahduttaneita auringonkukan siemeniä sekä tavallisia ruokaherneitä.

Moni lapsista luuli, että maissin siemenistä saisi jo Pääsiäiseksi popcornia!

Kylväminen oli kaikkien mielestä "tosi kivaa!" ja lähes kaikkien kylvökset lähtivät kotioloissakin hienosti kasvuun!

Salivuoro

Iloksemme saimme pitkän tauon jälkeen aloittaa jälleen salivuorot koulun liikuntasalissa aina maanantaisin.

Salissa toiminta on ohjattua ja ennen sitä lapset ovat saaneet leikkiä vapaasti koulun pihalla.

Tällä kerralla salissa harjoiteltiin supervoimia ja luonteenvahvuuksia erilaisin liikunnallisin harjoituksin:

Hippaleikissä kiinniotettu pysähtyi esittämään jotain vahvuutta ja pelastaminen onnistui matkimalla vahvuutta kehon kielellä.

Lopuksi leikimme pantomiimia, jossa toiset arvasivat esitetyn luonteenvahvuuden. Lasten mielikuvitus ja kekseliäisyys on kyllä rajaton!

 

Vahvuusajattelu

Vahvuusajattelu pohjaa positiiviseen psykologiaan ja olemme toteuttaneet sitä kerhossamme jo useampana vuonna eri tavoin. Tänä keväänä päätimme jakaa jokaiselle ippeläiselle oman vahvuusdiplomin.

 

Jokaisella viikolla on oma vahvuus, jota yritämme löytää, havainnoida ja sanallistaa arjessamme. Ohjaajien yhteisessä kerhopalaverissa keskustellaan siitä, kenen kohdalla viikon vahvuus näkyy ehkä selvimmin ja voimakkaammin. Lapsille on myös tärkeää muistuttaa, miten jokaisesta meistä löytyy useaa eri vahvuutta ja meissä kaikissa on näitä SUPERVOIMIA!

 

Diplomit luovutetaan juhlallisesti kaikkien läsnäollessa välipalahetkellä palaveri-uutisten yhteydessä, runsaiden aplodien saattelemana.

Pikkukokkikerho

Pikkukokkikerho on yksi marttamaisen iltapäivätoiminnan mieluisimpia puuhia. Yhdessä kokkailu, ruuasta nauttiminen kauniisti katetusta pöydästä antaa unohtumattoman elämyksen.

 

Tällä kertaa leivoimme teeleipiä ja pilkoimme hedelmäsalaattia. Kuulemma leivät olivat "parhaita ikinä" ja suurta iloa aiheutti myös ensimmäinen harjoittelu kuorimaveitsellä.

Kattaus oli inspiroitu pääsiäisestä ja upeat ippen versot pääsivät mukaan sievään välipalapöytään.

 Nukketeatteri Sadun Aika

Saimme jälleen kerhoomme nukketeatteria, kun Sadun Aika tuli esittämään Musta Kana -nimisen  uuden esityksensä. Tämä sopi mitä mukavimmin myös pääsiäisen aikaan.

Kerhossamme oli 3 esitystä, yksi joka luokalle. Ja niin hipihiljaista ja keskittynyttä yleisöä oli ilo viihdyttää, myös esittäjän mielestä.

 

 

Luovuutta ja esittämishalua löytyy onneksi myös lapsista! 

 

Tässä meneillään nukketeatteriesitys aiheesta "Syntymäpäivät"

 

Pystyyn nostetun patjan taakse mahtui monta esittäjää ja mikä parasta, myös "paljon onnea vaan"raikui iloisesti esityksessä.

 

Kiitos kivasta nukketeatterista, niin lapsille kuin ammattiaikuisille!

Lakko ja siksi...remonttihommiin!

Kunta-ala oli tukilakossa hoitajien palkkausasiassa. Tästä johtuen koulut ja myös iltapäivätoiminta olivat kiinni, tai siis olimme töissä mutta ilman lapsia. 

 

Kaikki tuki lakkoilijoille, mutta tästä johtuen vihdoinkin vuosien unelma pienestä pintaremontista oli mahdollista toteuttaa!

 

Onneksemme ohjaajallamme Barbilla oli myös kokemusta remontoinnista, joten ammattimainen ote näkyi hyvin koko puuhassa. 

 

Työnjohtajan luotsaamana TET-harjoittelijamme, opiskelijamme ja työkokeilija muodostivat varsinaisen tehotiimin ja pääsivät toteuttamaan vähän harvinaisempaa toimintaa ippen tiloissa. 

 

Kaarea kustansi materiaalit ja välineet ja niin vain tämä uskomaton rempparemmimme maalasi 60 neliötä seinäpintaa kauniin valkoiseksi alle kahdessa päivässä! 

 

Yläkerran iso tila laajeni metrin molempiin suuntiin, kun saimme hämärähköön huoneseen lisää valoa. 

 

Suurkiitokset toteuttajille! Huikeaa työtä!

 

 

Pääsiäisen perinteinen munajahti

Kerhossa pääsiäisviikolla lapsille tehdään pieni yllätys, kun läheiseen puistoon piilotetaan paperisia pääsiäismunia.

Kun jokainen on löytänyt muutaman munasen, saa niitä vastaan palkkion, joka on luonnollisesti pieniä suklaamunia.

Näin onnellisina oltiin herkkujen äärellä, läheisessä Sienipuistossa. Ja mikä parasta, aurinkokin paistoi pilvettömältä taivaalta!

Kevään merkkejä etsiessämme oli ippetalon rinteen sinivuokot päässeet leviämään laajemmallekin, ensimmäistä kertaa! Muutamalle ippeläiselle tämä oli myös ensimmäinen kerta kun näki oikeita sinivuokkoja luonnossa kasvamassa. Päätimme yhteisesti jättää ne kasvamaan ja ilahduttamaan kaikkia ohikulkijoita. Mutta nyt se on todettu ja kuvalla todistettu; KEVÄT ON TÄÄLLÄ!